Kaunis Kuolematon
Kun Valo Minussa Kuoli

Lista de faixas

• 1. Kaiku (04:37)
   copy

  Minä sanani syön ja sinut petän
  Valheen voimassa uhraan, voiman tunnossa hylkään
  Niin metsä vastaa kun sinne huutaa
  
  Jo haalistuu ilo hetken
  Särkyy illuusio hauras jättäen lupauksen tyhjän
  Kiellän kaiken
  
  Niin metsä vastaa kun sinne huutaa
  Niin metsä vastaa ja kiellän kaiken
• 2. Merta (05:30)
   copy

  Elottomat kasvot taaksensa peittää
  Surussa aaltoilevan loputtoman valtameren
  Syvällä sisälläin tunnen mitä päivät tuovat mukanaan
  Ylleni laskeutuu taas tumman puhuva taivas
  
  Revitty mieli ja hauras sydän
  Minusta kun mitään tullut ei
  
  Ikuinen mielensä vanki, ei pahalta rauhaa saa
  Elämän sirpaleista rakentanut oman maailman
  Josta ulos pääse ei - pääseekö koskaan?
  
  Kateus, viha, mielen merta
  Kahleissa kylmän kauniin maailman
  Nyt kaikki muuttuu
  Edes pienen hetken kun tuuli hiljaa soi
  
  Ei saa koskaan kukaan ahdasta mieltäni valtaansa omasta mieleni vankilasta
  Itseni luoja - nyt ja aina
  Itseni herra - nyt ikuisesti
  
  Ei laula aallot meren, ei kukaan huutoon vastaa
  Jos edes hetken rauhan saisin vaik kaikki loppuu aikanaan
• 3. Kun kyynelistä muodostuu meri (05:57)
   copy

  Makaan - kohtaloni kanssa täällä kaksin makaan
  On oloni verraten kuin meren mutaa
  Syvemmälle vajoan, yhä syvemmälle vajoan
  
  Tekoni seuraus, irtautuu paha
  Kuolevi ovat kaikki tunteet
  Matkalla poispäin, irti sinusta - heräisinkö henkiin taas
  Ei paikkaa vain huolta, koska mitään mihin voisi luottaa
  Hiljaisuus vaa-assa painaa enemmän kuin sadat tuhannet sanat
  
  Ylleni työntyvät varjot peittäen kauniin maan
  Ei ole mikään niin kuin ennen
  Askel askeleelta kuljen poispäin sinusta
  Kuultu on lupaukset monta kertaa aiemmin
  Kaikki se mistä ikinä unelmoin sen kaiken kadotin
  
  Yö varjon lailla seuraa
  Jäljet iäksi maahan juurtuneet
  Pimeyden kanssa vailla puhdasta ilmaa
  Kuljen yksin laulaen
  Ei kukaan korjata voi jo kuollutta taikaa
  
  Ei kukaan pysty tuomaan jo mennyttä takaisin
  Niin kauan kuin suru luonamme soi
• 4. Rauniot (06:05)
   copy

  Hiljaisuuden meret
  Ääneti kuohuvat
  Tyyneydessään
  Tyhjyyteen vajoavat
  
  Ja niin ikuisuus
  Repii ihoni paloiksi
  Kylvien rippeet muistojen
  Kitkettyyn elämään
  Kaunan ja kaipauksen raja
  On kuin veteen piirretty viiva
  Katkeruus on elämä
  Hiljaisuus koti
  
  Kauan loitonnut
  Minusta tahto
  Kauas on kantanut
  Kuihtunut kaipaus
  Hiljaa käyden
  Maate tähän
  Levolle lasken
  Tieni päähän
  
  Askel kohti pimeää
  Painaa rintaa taakka
  Kaiut vaimentuen
  Kuolemassa voitettu elämä
  Kannan sinut kanssani tuonelaan
  Siivet revityt jätetty maatumaan
  Alas painettu, hylätty, halveksittu
  En antaudu vaan vapaudun
• 5. Maailman ainut ihminen (05:35)
   copy

  Kun kallein aarteeni pois luotani kulkee
  Niin murtuu altain kolkko, karu maa
  Auringon kasvoilta yö verhonsa sulkee, on vain viha
  Mustan taivaan alla, hauras jää
  
  Niin kauniskasvoinen tuo palava taivas
  Se muistot kauniit mieleeni luo
  Ei nouse maljat, ylistyslauluja kuule
  Ei kurjuus minusta koskaan kuole pois
  
  Yksin paikoillaan, saarni
  Kuolematon saarni
  
  Ei kukaan kuule, vaikka kuinka huudan
  En edes itse tiedä mitä kaikkea tältä odotan
  Yksin eksyneenä harhaillen
  
  Eilinen oli kaunis päivä, vaik et silmiini katsonutkaan
  Silti ymmärsin kaiken, vaikka puhuttu ei sanaakaan
  Kaikki on hyvin, silti aina mietin;
  Ymmärtääkö minua koskaan kukaan
• 6. Kaipaus (06:11)
   copy

  Ystäväni kurjuuden tieltä väistyi aivan yllättäin
  Miksi? Sitä sanat eivät kertoneet
  Kauas yli vuorten
  Matkalle minut muistot vei
  
  Hiljaa pääsi painui
  En enää sinua nää
  Nyt sen vasta ymmärrän
  
  Ajatukset levottomat kaikuvat
  Tuoden kaiken sen pahan tähän hetkeen
  Maailman reunalta totuutta etsien, tarkoitusta menetyksen
  
  Kaikesta näkee
  Sen silmistä näkee, sen kaiken (kaiken)
  
  Kaipuuni käy yli vuorten aikaan milloin edessämme oli kaiken kattava avaruus
  Aikaa ei koskaan tiedä kenelle kellot soi
  
  Heikko on mieli, ei totuutta kiertää voi
  Selkänsä käännät se päätänsä nostaa, et karkuun päästä voi vaikka kuinka kovasti luulet
  Piiloutuneena kaikelta niin kauniilta
  Reunalta katsoen alas voi todeta
  Kaipaus niin ylväästi käy
  
  Pelkään, että yksin jään raunioihin
  Keskelle pimeän tuomaa ahdistusta mikä työntää pois luotain rakkaimman aarteeni - kaipauksen
• 7. Kun valo minussa kuoli (06:28)
   copy

  Vihdoin viimeinkin suljen sanallisen arkkuni
  Jos en kelpaa ei voi mitään olen puhunut
  Paha juuristaan kasvanut
  Ei silti mitään mitä toisin tekisin
  Sinä se joka jätit minut kärsimys kaunein
  
  Veri sisälläni ei enää kiehu valtoimenaan
  Suru versonut oksansa uuteen alkuun
  Elo vallassa pahan pauloissa mielen mustan
  Jätit minut et enää koskaan palaa
  
  Et koskaan enää vierelläni kulje
  Irti sinusta päästän nyt iäksi
  Loppuu kaipuu, unelmat
  Jään paikoilleen
  
  Kehoni kauttaaltaan raadeltu
  Silvottu latvasta juuriin
  Yksin kuljen polkua pimeää
  
  Sanani olen sanonut
  On rakkauteni maahan haudattu
  Joka päivä etsin arvoisensa syyn täällä elää
• 8. Kuura (04:56)
   copy

  Katso kuinka hiljaa lumi peittää kuihtuneen maan
  Joka meidät maatuvaan syleilyyn unhoittaa
  
  Aika kylmänä virtaa kuin hitaat veet
  Muistot ajelehtien pimeyteen, vieden toivon mukanaan
  Tuhkaksi poltettu elämä joka riutuen saatettiin eiliseen
  Taivaalta hitaasti peittäen kuihtuneen maan
• 9. Aatos (05:17)
   copy

  Pelkäätkö, kun kuolen pois ja yksin jäät
  Ei ikuisesti täällä mikään kestäkään
  Siksi kysyn sinulta, pelkäätkö
  
  Kun suuret vuoret liikkuu kaikki paikoiltaan
  Kun suru saapuu tullen ulos tuskistaan
  Sade piiskaa vanhan talon ikkunaan
  Jää murtuu alta, etkä silloin saa ketään kallista henkeäsi pelastamaan
  Sinulta vastausta odottaen
Duração: 50:36